Blogi: Työmaat päästöttömiksi ja hiljaisiksi

Miltä kuulostaisi päästötön ja meluton työmaa? Tavoite ei ole helppo, mutta rohkean esimerkin tarjoaa Oslo, josta Helsingin kaupunki on hakenut oppeja työmaiden haittojen minimoimiseen. Työmaiden toiminnasta syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomattavia viihtyisyys- ja terveyshaittoja, jotka kohdistuvat erityisesti lähistön asukkaisiin, ohikulkijoihin ja työmailla työskenteleviin. Haittoja ovat esimerkiksi pienhiukkaspäästöt, melu ja pöly. Tiiviissä kaupunkiympäristössä haitat vielä korostuvat. Helsinki aikoo vähentää työmaiden päästöjä osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa. Tavoitteena on luoda pilottien avulla malli ja kriteerit fossiilittomalle ja päästöttömälle työmaalle.

Oslon työmaat edenneet hyvää vauhtia fossiilivapaiksi

Oslon kaupunki on jo vuodesta 2016 pilotoinut työmaillaan fossiilivapaan työmaan konseptia. Positiivisten kokemusten jälkeen kaupunki on sisällyttänyt vuodesta 2017 lähtien kaikkiin kilpailutuksiinsa vähimmäisvaatimuksen työmaiden fossiilivapaudesta, eli työmaat eivät tuota laskennallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttöä. Koneiden lisäksi työmaalla käytettävä sähkö ja lämmitys pitää myös olla päästötöntä.

Fossiilivapaan työmaan toteuttaminen on koettu Oslossa verrattain helpoksi, joten kaupunki on ottanut askeleen eteenpäin ja aloittanut täysin päästöttömän työmaan konseptoinnin. Tällä hetkellä kaupungilla on käynnissä kahdeksan pilottityömaata, jotka pyritään toteuttamaan päästöttömästi käyttämällä sähköisiä työkoneita ja uusiutuvaa sähköä.

Oslossa päästötön työmaa on rajattu koskemaan työmaa-aitojen sisällä tapahtuvaa toimintaa eli sisään ja ulos menevät kuljetukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Pilotoinnin pohjalta Oslo on päivittänyt laajemmin työkoneita ja kuljetuspalveluita koskevat hankintakriteerit.

Yhteistyö tiivistyy kansallisesti ja kansainvälisesti

Helsingissä otettiin ensimmäiset konkreettiset askeleet päästöttömän työmaan konseptoimiseksi syksyllä 2018, kun Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman elinkeinovaikutusten arvioinnin yhteydessä ehdotettiin päästöttömän työmaan kehittämisen lisäämistä mukaan ohjelmaan.

Kesällä 2019 käynnistyi Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hanke(opens in new window), jossa päästötön työmaa on yksi kokonaisuus. Ympäristöministeriön johdolla käynnistettiin samaan aikaan myös päästöttömien työmaiden Green Deal, jossa ovat tällä hetkellä mukana Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku. Green Deal on valtion ja kuntien välinen sopimus päästöttömien työmaiden aikaan saamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Helsinki on lisäksi mukana Euroopan komission rahoittamassa Big Buyers Initiative -verkoston(opens in new window) päästöttömiä työmaita ja sähköisiä työkoneita koskevissa ryhmissä, joiden tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen eurooppalaisten osallistujakaupunkien kesken.

Big Buyers -hankintaverkosto järjesti tapaamisen Oslossa marraskuussa 2019, jolloin Helsinki pääsi tutustumaan Oslon päästöttömien työmaiden toteutukseen. Tapaamisen agendalla oli muun muassa tutustuminen pilottityömaahan ja erilaiset markkinan osallistamisen keinot.

Opintomatkan myötä kävi selväksi, että sähköisten työkoneiden markkina on vasta kehittymässä ja päästöttömyys työmailla vaatii myös erilaisten hankintatapojen punnitsemista. Lisäksi konseptin kehittämiseen ja itse hankintaprosessiin on varattava runsaasti aikaa ja keskusteluja markkinan kanssa on käytävä paljon – Oslon tapauksessa yli kolmekymmentä erillistä keskustelua! Oslon esimerkki osoittaa kuitenkin, että päästöttömyys on mahdollista saavuttaa ja työn pohjalta Helsingillä on mahdollisuus kehittää malli oman toimintansa ohjaamiseen.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on jo ottanut ensimmäiset konkreettiset askeleet kriteerien kehittämistyölle järjestämällä markkinavuoropuhelutilaisuuden infra-alan rakennuttajille joulukuussa 2019. Ensimmäisessä vaiheessa kriteereillä pyritään fossiilivapauteen kaikilla työmailla, mutta samalla on tarkoitus aloittaa täysin päästöttömien työmaiden pilotointi muutamissa kohteissa.

Kriteerien muodostaminen jatkuu kahdenkeskisillä markkinavuoropuheluilla tammikuussa 2020. Lisäksi vuoden 2020 aikana on tarkoitus päivittää laajemminkin pääkaupunkiseudun työkoneita ja raskaita kuljetuspalveluja koskevaa kriteeristöä.

Työmaan ulkopuolelle jääviä päästöjä ei unohdeta

Merkittävä osa päästöistä syntyy työmaa-aitojen ulkopuolella ja rakennusten käyttöaikana. Rakennusten elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat huomattavasti suunnitteluvaiheen ratkaisut rakennuskohteen materiaaleista ja toteutustavoista, työmaan toteutus sekä elinkaaren päättyessä rakennuksen purkaminen ja kierrätysmahdollisuudet.

Elinkaaren aikainen hiilijalanjälki voi toimia ohjaavana tekijänä päästöjen vähentämiselle rakennushankkeissa. Hankintojen hiilijalanjäljen huomioimisen mahdollisuuksia tarkastellaan Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -osahankkeessa, jossa pilotoidaan hiilijalanjälkilaskentaa muun muassa asuinkerrostalo-, infra- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä pohditaan, miten ilmastonäkökulma voidaan huomioida erilaisissa hankinnoissa mahdollisimman vaikuttavasti.

Teksti: Reetta Huomo ja Satu Salonen