Ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet mukaan peruskorjaushankkeisiin

Konkreettisia kokemuksia esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennan, energiaoptimoinnin ja kiertotalousratkaisujen käytöstä peruskorjauksissa on vielä vähän. Helsingin kaupungilla kartoitettiin ja kokeiltiin erilaisia ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet huomioivia vaihtoehtoja peruskorjaushankkeessa Kontulassa, jolla haluttiin lisätä kaupunkitasoista ymmärrystä vähäpäästöisestä ja resurssiviisaasta korjausrakentamisesta.

Sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) että Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT) toteuttavat Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa omassa toiminnassaan ja pyrkivät vähentämään kaupungin vuokra-asuntojen päästöjä erityisesti rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Kontulassa, vuokratalokohde Kontulankaari 11:n peruskorjauksessa tavoiteltiin kustannustehokkainta ratkaisua, jolla kohteen energiatehokkuus paranisi merkittävästi ja elinkaaren hiilijalanjälki pienenisi. Myös kiertotaloutta haluttiin edistää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa uudelleenkäyttöselvityksen ja -suunnitelman avulla.

”Hankkeen aikana tunnistimme useita haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kiertotalouden periaatteiden huomioimiseen peruskorjaushankkeissa. Vastaisuudessa kaikkiin hankkeisiin otetaan yleiset periaatteet materiaalien kierron edistämiseksi. Lisäksi vastaavia pilotointeja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään jatkossakin. Näiden pohjana voidaan käyttää tässä hankkeessa opittuja asioita”, kertoo ympäristöasiantuntija Jonna Seppänen ATT:stä.

Peruskorjauksen kohteena on Hekan omistama vuokratalokohde Kontulankaari 11. Kohde koostuu kolmesta 8-kerroksisesta asuinrakennuksesta, jotka ovat valmistuneet vuosina 1969–1970.

Energiaoptimointi hankesuunnitteluvaiheen keskiössä

Kun halutaan vähentää olemassa olevan rakennuskannan lämmitysenergian kulutusta, energiatehokkuutta parantavat peruskorjaukset ovat paitsi merkittäviä myös kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Kontulan vuokratalokohteen hankesuunnitteluvaiheen aikana suoritettiin energiaoptimointi MOBO-monitavoiteoptimointityökalua hyödyntäen ja elinkaaren hiilijalanjälkilaskenta Ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti.

Hankkeessa tavoiteltiin energiansäästöä, ja korjauksen jälkeen rakennusten energiatehokkuuden tuli nousta vähintään 32 % rakentamisvaiheesta korjauksen jälkeiseen tilanteeseen. Tavoitetta tukemaan toteutetulla energiaoptimoinnilla pyrittiin minimoimaan energiankulutusta ottamalla huomioon eri toimenpidevaihtoehtojen tekninen toteutettavuus, taloudellinen kannattavuus, huolto- ja ylläpitonäkökulmat sekä energiatehokkuus ja hiilijalanjälki 25 vuoden ajalta.

Hankesuunnitelmaa ohjaavaksi kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi valittiin ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen tulo-/poistoilmanvaihdoksi yhdistettynä kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmään. Oikein ajoitettu energiaoptimointi auttaa saavuttamaan merkittäviä päästösäästöjä ja tässä hankkeessa suositellulla ratkaisulla saavutettaisiin nykytilanteeseen verrattuna 1 620 t CO2-ekv pienempi hiilijalanjälki.

Kun hankkeen suunnitelmat tarkentuivat, huomattiin, ettei kaikkia energiaoptimoinnista saatuja suosituksia pystytä toteuttamaan ja hankkeessa on päädytty joihinkin energiaoptimoinnin suosituksista poikkeaviin ratkaisuihin. Maalämpöratkaisun selvitykset ovat vielä kesken, mutta kaivojen määrää joudutaan vähentämään ja toisaalta niiden syvyyksiä tullaan kasvattamaan. Myös aurinkopaneelien määrää joudutaan käytännön syistä vähentämään.

Suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin kiertotalouden edistämistä

Suunnitteluvaiheen aikana suoritettiin kevennetty purkukartoitus eli uudelleenkäyttöselvitys ja –suunnitelma, jonka lisäksi pureuduttiin keittiön kiintokalusteiden ja parvekelasien uudelleenkäyttömahdollisuuksiin yhteistyössä HYPPY-hankkeen kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projektitöinä.

Uudelleenkäyttöselvityksen pohjalta päädyttiin tarkastelemaan erityisesti tiettyjen kiintokalusteiden, keittiölaitteiden (jääkaappi-pakastinyhdistelmät ja liedet), parvekelasitusten sekä vesikaton Leca-soran uudelleenkäyttöä niin kohteessa kuin sen ulkopuolella. Näistä lopulta vain kylmälaitteita saadaan uudelleenkäyttöön yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa. Parvekelasien osalta edellytetään, että urakoitsija toimittaa ne kierrätettäväksi materiaalina. Leca-soraa voidaan todennäköisesti hyödyntää maarakentamisessa. Lisäksi peruskorjauksessa pyritään hyödyntämään ympäristömerkittyjä (esim. Joutsenmerkki) tuotteita kokonaiskustannusten salliman rajan puitteissa.

Mahdollinen kiintokalusteiden uudelleenkäyttö herätti kysymyksiä asukkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja pohdintaa siitä, voisiko kalustuksen eroavaisuuksia huomioida asuntojen vuokranmäärityksessä. Kiintokalusteiden uudelleenkäyttöä kohteessa selviteltiin pitkään, mutta lopulta tästä luovuttiin siihen liittyvien vastuukysymysten sekä logististen ja organisaation nykyisiin toimintaperiaatteisiin kytkeytyvien esteiden vuoksi. Lisäksi kiintokalusteiden uudelleenkäyttöä hankaloitti epävarmuudet muun muassa kalusteiden oletettavaan kestoikään ja eri-ikäisisten kalusteiden huollolle aiheuttamiin haasteisiin liittyen.

Oppeja ja kokemuksia tuleviin hankkeisiin

Jo peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa tehdään päästöjen kannalta tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat hankkeen liikkeellelähtöön, tarkasteltaviin vaihtoehtoihin ja rakentamisen kustannuksiin esimerkiksi energiaratkaisujen päivittämisen osalta. Tästä syystä erityisesti uudet tavoitteet tulee huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen alun tavoitteet saivat prosessin edetessä konkretiaa. Onnistuneet selvitykset kasvattivat tietoisuutta vaihtoehdoista ja tarpeellisista toimista. Haasteista huolimatta alussa asetetut tavoitteet tulevat täyttymään: energiatehokkuuden paranemiselle asetettu minimitavoite saavutetaan, kohteeseen tulee maalämpöä sekä aurinkopaneeleita ja uudelleenkäyttösuunnitelman toimenpiteitä on menossa toteutukseen. Kehitystyö onnistuttiin kytkemään hankesuunnittelusta suunnitteluprosessiin, jolloin tavoitteita vastaavat konkreettiset toimet saadaan vietyä itse peruskorjauksen toteutukseen. Lopullinen tulos kohteen hiilijalanjäljestä saadaan, kun hankesuunnitteluvaiheessa tehty laskenta päivitetään viimeisteltyjen suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi uudelleenkäyttöön päätyvien kylmälaitteiden osalta on tarkoitus toteuttaa laskelma, jossa arvioidaan luonnonvarojen säästymistä.

Tavoitteena on hyödyntää tästä hankkeesta saatuja oppeja ja kokemuksia myös tulevissa peruskorjaushankkeissa. Hyväksi koettuja käytänteitä voidaan viedä esimerkiksi peruskorjauksia ja purkamista koskeviin ohjeistuksiin. Hankkeessa kohdattuja tietotarpeita ja haasteita tullaan tarkastelemaan myös muussa kaupungin kehitystyössä, kuten esimerkiksi kesällä 2021 käynnistetyn rakentamisen kiertotalousklusterin toiminnassa. ”Ensi vaiheessa rakentamiseen keskittyvän kolmivuotisen toiminnan aikana tuemme konkreettisia alaa edistäviä hankkeita. Kontulankaaren hanke antoi meille paljon tietoa siitä, millaisia haasteita meidän pitää yhdessä ratkaista. Toivotamme kaikki kiertotalouden edistämisestä kiinnostuneet alan toimijat mukaan klusterin toimintaan!”, kertoo Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman projektipäällikkö Mira Jarkko.

Myös energiaoptimoinnista saadut kokemukset voidaan viedä suoraan käytäntöön. Heka on Suomen suurin vuokranantaja ja satoja Hekan asuntoja peruskorjataan vuosittain. Hekalla on parhaillaan käynnissä EU-rahoitteinen HELENA-hanke, jonka tavoitteena on vähentää laajojen peruskorjauskohteiden energiankulutusta noin 40 prosentilla kohteille (noin 170 asuinrakennusta) teetettävien monitavoiteoptimointien avulla. Näin voidaan kasvattaa peruskorjattavien rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntämistä.

Tutustu peruskorjaushankkeen casekuvaukseen sekä hankesuunnitteluvaiheessa toteutetun energiaoptimoinnin ja hiilijalanjälkilaskennan raporttiin alla olevista linkeistä:

Casekuvaus: Asuinkerrostalojen peruskorjauksen suunnittelu ja kehitystyö, pdf

Raportti: Peruskorjaushankkeen energiaoptimointi ja elinkaaren hiilijalanjälkilaskenta

Hiilijalanjälkikriteerit kestävien hankintojen edistäjänä – Canemure

Ympäristövastuullisilla hankintakriteereillä voidaan ohjata markkinoiden tuote- ja palvelutarjontaa. Merkittävänä hankkijana Helsinki haluaa edistää tätä, ja kehittää parhaillaan olemassa olevia ja ottaa käyttöön uusia elinkaaren aikaisten vaikutusten, kiertotalouden ja ilmastonäkökulman paremmin huomioivia hankintakriteerejä.

Vähähiilisten hankintojen edistämiseen pureudutaan Helsingissä erilaisin kehityshankkein. Yksi näistä on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke, jossa Helsingin tavoitteena on kehittää vähähiilisiä hankintoja ja tutkia hiilijalanjäljen hyödynnettävyyttä hankintoja ohjaavana tekijänä. Käytännön ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä toteuttavaa hankekokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Asuinkerrostalojen peruskorjaushankkeen lisäksi Helsingin osahankkeessa on tällä hetkellä meneillään kahdeksan muuta vähähiilistä hankintaa muun muassa rakentamisesta ruoka- ja työvaatehankintoihin. Jokaisesta hankinnasta toteutetaan hankinnan valmistelusta kertova ja sen opit koostava casekuvaus. Canemure-hankkeessa saadut tuotokset ja kehittämistyö tukevat kaupungin hiilineutraaliustoimenpiteitä.