Rakentaminen

Rakentamisen hiilijalanjälki

Helsingin kaupunki ohjaa kaupunkialueella tapahtuvan talonrakentamisen elinkaaren hiilijalanjälkeä esimerkiksi kaavoituksen, kaavamääräysten, tontinluovutusehtojen, tontti- ja toteutuskilpailujen sekä omissa rakennushankkeissa erityisesti suunnitteluohjeiden kautta. 

Kaava-alueiden elinkaaren hiilijalanjälkeä tarkastellaan asemakaavatyön yhteydessä Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä (HAVA), joka on päivittymässä alkuvuoden 2024 aikana yhteistyössä usean muun kaupungin kanssa kehitettyyn asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmään (AVA). Yleis- ja asemakaavoituksessa vaikutetaan erityisesti esi-, infra- ja pohjarakentamisen päästöihin esimerkiksi kaavoitettujen alueiden pohjarakentamisolosuhteiden kautta. Kaavoituksella vaikutetaan välillisesti myös kaava-alueelle rakennettavien rakennusten päästöihin kaavamääräysten sekä kaava-alueen tonttien mahdollistamien rakennusten massoittelujen kautta. 

Kesällä 2023 Helsinki ensimmäisenä kaupunkina Suomessa otti käyttöön raja-arvon uusien asuinkerrostalojen elinkaaren hiilijalanjäljelle. Asuinkerrostalojen raja-arvoa käytetään vaatimuksena uusissa asemakaavoissa. Kaavojen lisäksi hiilijalanjäljestä voidaan määrätä myös esimerkiksi tonttikilpailuissa sekä tontinluovutuksen ehdoissa. Raja-arvon asettamisen taustalla oli tarve ohjata määrältään ja siten päästöiltään merkittävän asuinrakentamisen päästöjä materiaali- ja teknologianeutraalisti. Tavoitteena on jatkossa asettaa raja-arvot myös muille käyttötarkoitusluokille. 

Kaupungin omissa talonrakennushankkeissa (asuntotuotanto sekä julkiset palvelurakennukset) elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmat on tehty jo useamman vuoden ajan. Laskelmien avulla ohjataan rakennushankkeiden vähähiilisyyttä esimerkiksi tuottamalla tietoa erilaisten suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen päästövaikutuksista päätöksenteon tueksi. Tulokset kaikista hankkeista kootaan yhteen tietokantaan. Tietokanta mahdollistaa yksittäisen hankkeen tulosten vertailun muihin vastaaviin hankkeisiin sekä tietojen oikeellisuuden arvioinnin. Koottua tietoa hyödynnetään myös raja-arvotyössä. Hiilijalanjälkeä käytetään kaupungin omissa hankkeissa harkinnan mukaan myös vähimmäisvaatimuksena ja laadunarviointikriteerinä toteutuskilpailuun perustuvissa hankemuodoissa.  

Esi- ja infrarakentaminen

Tonteilla ja yleisillä alueilla tehdään usein esirakentamistoimenpiteitä ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Pohjanvahvistusmenetelmänä pehmeiköillä käytetään tyypillisesti syvästabilointia, jolla voidaan pienentää pohjamaan käytönaikaisia painumia ja parantaa alueellista vakavuutta. Helsingin kaupunki käyttää pohjanvahvistuksessa ainoastaan uusiopohjaisia sideaineita, joilla voidaan pienentää pohjanvahvistuksen hiilidioksidipäästöjä vähintään puoleen aiempaan verrattuna, ja samalla syntyy myös kustannussäästöjä. Toimenpide on osa Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelmaa.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman tavoitteena on myös puolittaa Malminkentän esirakentamisen päästöt. Malminkentällä tutkitaan koerakentein useita vähäpäästöisiä pohjanvahvistusmenetelmiä, esimerkiksi puupaalupohjanvahvistusta, jonka avulla hiiltä voidaan pysyvästi sitoa maaperään. Kaupunki on mukana myös Aalto-yliopiston Demico-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan tulevaisuuden mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia maaperään pohjanvahvistuksen yhteydessä ja parantaa samalla vahvistetun maaperän ominaisuuksia.

Esi- ja infrarakentamisessa kiertotalousratkaisuja edistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja massakoordinoinnilla vähennetään kuljetusten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.