Ilmastoviisaalla suunnittelulla voidaan vähentää lähes kolmasosa urakan päästöistä

Helsingin kaupunki tekee pitkäjänteistä työtä infrarakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Suunnittelulla, teknisillä ratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, paljonko rakentamisestä syntyy päästöjä. Uudet innovaatiot muun muassa materiaaleissa tai työkoneissa voivat tulevaisuudessa vähentää rakentamisvaiheen päästöjä.

Infrarakentamisessa merkittävimmät päästöt muodostuvat rakentamisessa käytettyjen maa-ainesten kuljetuksista ja päästöintensiivisistä materiaaleista, joiden uusiokäyttöä ja tehokkaampaa kiertoa pyritään jatkuvasti kehittämään. Tämän edistäminen on vuonna 2035 hiilineutraaliksi tähtäävälle Helsingin kaupungille tärkeää ilmastovaikutusten vähentämisen lisäksi myös käytännön syistä.

Kaupungin ylijäämämaiden hyödyntämistä vakiinnutetaan parasta aikaa systemaattisesti kaupungin massakoordinaattorin Mikko Suomisen johdolla. ”Jatkossa uusien infrakohteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, millaisia ylijäämämaita työmaalta saadaan muualle hyödynnettäväksi sellaisenaan tai käsiteltyinä”, Suominen painottaa.

Materiaalien lisäksi päästövähennyksiä tavoitellaan työmaiden työkoneiden ja kuljetuskaluston osalta. Tavoite on saanut merkittävän tuen, kun syksyllä 2020 allekirjoitettiin vapaaehtoinen päästöttömien työmaiden green deal -sopimus. Sopimuksen tavoitteena on fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääminen työmailla käytettävissä työkoneissa ja työmaiden kuljetuksissa.

Resurssiviisaalla vaihtoehdolla merkittävät säästöt euroissa ja päästöissä

Uusiomateriaalien hyödyntämisen ja vähäpäästöisen työmaan toteuttamisen potentiaalisia päästövaikutuksia tarkasteltiin Hämeentien Arabian katuosuuden peruskorjauksen suunnittelussa. Suunnittelussa verrattiin tavanomaisia rakentamiskäytäntöjä resurssiviisaisiin vaihtoehtoihin. Lisäksi tarkastelussa saatiin uutta tietoa hulevesien eriyttämisen ja työnaikaisten liikennejärjestelyiden ympäristövaikutuksista, sekä suunnittelun vaikutuksista kunnossapidon ja huollon päästöihin.

Tarkastelun tuloksena Helsingin kaupunki voisi säästää arviolta 308 000 kg CO₂e, jos resurssiviisaiden ratkaisujen suosituksia noudatetaan Hämeentien peruskorjauksessa. Vaihtoehto on noin 27 % vähäpäästöisempi tavanomaiseen rakentamisen kokonaispäästöihin verrattuna. Myös kustannussäästö olisi merkittävä; yli kolmasosa eli noin 910 000 euroa, joka saavutettaisiin eritoten materiaalien kierrätyksellä ja uusiokäytöllä.

Peruskorjauksen resurssiviisaaseen vaihtoehtoon sisältyivät purettavien rakennekerrosten, kivimateriaalien ja asfaltin kierrätys ja uusiokäyttö, kierrätetyt kasvualustat sekä työkoneiden käyttövoima. Suunnittelussa on pyritty mahdollisimman hyvään materiaalien uusiokäyttöön, millä voidaan saavuttaa yli 60 % päästövähennyksestä. Merkittävin päästösäästö voidaan saada aikaiseksi jyrsittävän asfalttipäällysteen hyödyntämisellä. Vaikka jyrsintätyön päästöt ovat hieman suuremmat verrattuna asfaltin poistoon paloina, tehostaa se asfaltin uusiokäyttöä rouheeksi asfalttimateriaalissa.

Suunnittelussa on huomioitu kaupungilla jo tehty kehitystyö muun muassa katukivien kierrätyksessä ja hyödyntämällä Kivikon käsittelyalueella jalostettuja kierrätyskasvualustoja. Purettavat kivimateriaalit tullaan lajittelemaan välivarastointia varten, mikä parantaa niiden hyötykäyttöä niin Hämeentiellä kuin muissakin hankkeissa. Lisäksi suunnittelussa suositaan sekaväristä kiveystä, joka helpottaa luonnonkivien uudelleenkäyttöä. Kaupungin välivarastojen hyödyntäminen ja siten kuljetusmatkojen lyhentäminen mahdollistaa noin viidesosan päästövähennyksestä.

Hämeentien peruskorjauksen toteutusvaiheessa tullaan soveltamaan Helsingin vähäpäästöisen työmaan vaatimuksia. Työkoneissa ja raskaassa kuljetuskalustossa käyttöön otettavat vaihtoehtoiset käyttövoimat huomioitiin myös ilmastoviisaassa tarkastelussa. Työmaan toteutuessa fossiilivapaana niin, että käyttövoimasta 80 % on uusiutuvaa dieseliä ja 20 % vihreää sähköä, olisivat työmaatoiminnoista aiheutuvat päästöt jopa 89 % pienemmät kuin tavanomaisesti toteutettavassa hankkeessa.

Tavoitteiden konkretisointi osana suunnittelutyötä

Resurssiviisaan vaihtoehdon kartoittamisella tuotettiin lisää tietoa suunniteltujen rakentamiskäytäntöjen ilmastovaikutuksista ja kustannuksista, sekä edistettiin kiertotaloutta entistä voimallisemmin. ”Aiemmin kaupunki on laskenut muun muassa Iso Roobertinkadun toteutetun peruskorjauksen ilmastovaikutukset. Hämeentien resurssiviisaalla vaihtoehdolla pääsemme kytkemään ilmastovaikutusten huomioimisen entistä tiiviimmin osaksi kaupungin infrarakentamista suunnitteluvaiheesta alkaen. Tiedon karttuessa toimintatapojen yleistäminen on voimallisempaa”, kertoo ympäristöasiantuntija Heidi Huvila kaupunkiympäristön toimialalta.

Tarkastelu osoitti, että materiaalien hyötykäyttö, massakoordinaatio, välivarastointipaikkojen osoittaminen ja työkoneiden käyttövoima tulee kytkeä niin suunnitteluun kuin myöhemmin varsinaisen urakan hankintaan. Hyvä suunnittelu onkin puolet toteutuksesta. Kun suunnittelussa löydetään ilmastovaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot, jotka huomioivat kohteen ominaisuudet ja mahdolliset haasteet, on urakan toteuttaminen ilmastoviisaasti myös todennäköistä.

Rakentamisen aikaisten ilmastovaikutusten lisäksi peruskorjauksen suunnittelussa pyrittiin vaikuttamaan päästöjen vähentämiseen myös käytön aikana. Korjauksessa vältetään tarpeetonta puuston ja kasvillisuuden poistamista niihin sitoutuneen hiilen säilyttämiseksi. Päästöttömien liikkumismuotojen sujuvuutta kehitetään kävely- ja pyöräteitä parantamalla.

Infrarakentamisen vähäpäästöisiä ratkaisuja kehitetään parhaillaan

Materiaaleihin sitoutunut hiili (embodied carbon) on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi rakennus- ja infrahankkeiden elinkaarenaikaisissa päästöissä. Esimerkiksi liikenteen päästöjen odotetaan laskevan sähkökäyttöisten autojen lisääntyessä, mutta tie- ja katurakenteiden materiaaleihin sitoutuneeseen hiilen määrään ei voida enää rakentamisen jälkeen vaikuttaa. Maarakentamisen päästöjä on viime vuosina tarkasteltu monelta taholta ja erilaisia keinoja erityisesti materiaalipäästöjen vähentämiseksi on jo tunnistettu. Keskeisiä kiertotalousratkaisuja, kuten teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä on tutkittu mm. CircVol-hankkeessa ja UUMA-ohjelmissa.

Päästöttömän työmaan toimintatapoja kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla green deal -yhteistyön puitteissa, minkä lisäksi Helsingin kaupunki on aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä, kuten EU-komission Big Buyers –aloitteessa (lue lisää zero emission construction sites –työryhmän opeista). Hiilineutraaleja työmaita ja yritysalueita tavoitellaan myös 6Aika HNRY –hankkeessa, jossa yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten yhteistyönä tuotetaan oppeja ja toimintamalleja hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Parasta aikaa Helsingissä on käynnistetty useita vähäpäästöisiä infratyömaita ja tehty päätös toteuttaa kaikki kaupungin infrarakennuttajan katuhankkeet vähäpäästöisinä.

Yksi näistä infratyömaista on Kulosaaren puistotien urakka, jossa pilotoidaan päästöttömän työmaan konseptia. Kulosaaren puistotie uudistetaan Helsingin ensimmäiseksi pyöräkaduksi, jossa pyörät ja autot liikkuvat samalla ajoradalla ja autot sopeuttavat ajonsa pyöräilijöihin. Työmaalla käytetään neljää täysin uusiutuvalla sähköllä toimivaa työkonetta: kolmea pyöräkuormaajaa ja minikaivinkonetta. Työmaan muut koneet kulkevat uusiutuvalla HVO-dieselillä, täyttävät vähintään Stage IV -päästöluokan vaatimukset ja tuottavat selvästi tavanomaista vähemmän hiilidioksidi- ja lähipäästöjä. Tästäkin pilottiurakasta kerätään arvokkaita oppeja yhä vähäpäästöisempien infrahankkeiden toteuttamiseksi Helsingissä.

Tutustu Hämeentien ilmastoviisaan suunnittelun casekuvaukseen ja loppuraporttiin alla olevista linkeistä:

Casekuvaus: Hämeentien korjaussuunnittelu (Arabia), pdf

Loppuraportti: Hämeentien CO2-päästölaskenta ja ilmastoviisaat tarkastelut, pdf

Hiilijalanjälkikriteerit kestävien hankintojen edistäjänä – Canemure

Ympäristövastuullisilla hankintakriteereillä voidaan ohjata markkinoiden tuote- ja palvelutarjontaa. Merkittävänä hankkijana Helsinki haluaa edistää tätä, ja kehittää parhaillaan olemassa olevia ja ottaa käyttöön uusia elinkaaren aikaisten vaikutusten, kiertotalouden ja ilmastonäkökulman paremmin huomioivia hankintakriteerejä.

Vähähiilisten hankintojen edistämiseen pureudutaan Helsingissä erilaisin kehityshankkein. Yksi näistä on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke, jossa Helsingin tavoitteena on kehittää vähähiilisiä hankintoja ja tutkia hiilijalanjäljen hyödynnettävyyttä hankintoja ohjaavana tekijänä. Käytännön ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä toteuttavaa hankekokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Hämeentien ilmastoviisaan tarkastelun lisäksi Helsingin osahankkeessa on tällä hetkellä meneillään kahdeksan muuta vähähiilistä hankintaa muun muassa työvaatteista ruokahankintoihin. Jokaisesta hankinnasta toteutetaan hankinnan valmistelusta kertova ja sen opit koostava casekuvaus. Canemure-hankkeessa saadut tuotokset ja kehittämistyö tukevat kaupungin hiilineutraaliustoimenpiteitä.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt