Kiertotalous infrarakentamisen hankkeessa Kalasatamasta Pasilaan 

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa onnistuttiin maamassojen kierrättämisessä. Hankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin 4,5 kilometriä uutta raidetta ja ympäröiviä alueita Nihdistä Pasilaan 2019–2024. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi hanke sertifioitiin kansainvälisesti tunnetulla, kolmannen osapuolen verifioimalla BREEAM Infrastructure -vastuullisuussertifioinnilla, kuten tilaaja oli toivonutkin. Sertifioinnissa lähes kolmannes pisteistä saavutetaan resurssitehokkuudesta, ja hanke sai sertifioinnista arvosanan kiitettävä.

Hanke saavutti myös ensimmäisenä Kuntarahoitukselta täydet pisteet vastuullisuuden monipuolisesta edistämisestä ja sai siten edullisinta vihreää rahoitusta. Vihreää rahoitusta myönnetään investointeihin, joissa syntyy hyötyjä ilmastolle ja ympäristölle. 

Kiertotalous maarakentamisessa vähentää luonnonvarojen käyttöä, pienentää päästöjä ja rahaa. Suurin osa kierrätetyistä tuotteista jää pinnan alle näkymättömiin, mutta kierrätettyjä pintamateriaaleja voi nähdä esimerkiksi raiteiden välisissä graniittikivissä Kalasatamassa. 

Hankkeessa onnistuttiin resurssiviisaudessa. Alla esimerkkejä: 

• Hankealueelta kaivetuista maamassoista kierrätettiin 89 prosenttia alueen maarakentamisessa. Kaivetut maamassat koostuivat noin 875 tonnista kantavia maita, vanhoja rakennekerroksia, louhetta, savea, betonimursketta, asfalttipaloja, maakiviä ja ruderaattikasvualustaa. 

• Kaikkea kaivumassaa ei saatu hyödynnettyä sen pilaantuneisuuden vuoksi, vaan se korvattiin uudella materiaalilla. 

• Alueelta kuoritut puhtaat pintamaat kierrätettiin kierrätyskasvualustoiksi, joita tullaan käyttämään kaupungin viherrakentamisessa. Hankkeen kasvualustat olivat kierrätettyjä kaupungin multatarhan tuotteita. 

• Materiaalien kierrättämiseen tärkeitä varastoalueita saatiin lähistöltä, ja tämä vähensi siirtoajoja ja ajamiseen menevää aikaa, rahaa ja polttoainelitroja.  

• Alueelta kaivettuja uusiomateriaaleja, kuten Leca-soraa, käytettiin uudelleen maankevennyksissä. Ostettuja uusiomateriaaleja hyödynnettiin käyttämällä vaahtolasia, vähäpäästöisempiä betoneja ja kaupungin kierrätyskasvualustoja. Lisäksi vanhoja betonirakenteita murskattiin katurakentamiseen kantavaksi materiaaliksi ja sitä käytettiin korvaamaan kallio- tai soramursketta. 

• Alueelta purettuja reuna-, nupu-, ja noppakiviä käytettiin uudelleen. 

• Kaivun tieltä siirrettiin pieniä ja keskikokoisia puita Pasilasta ja Hermannin rantatieltä ympäröiviin puistoihin, mikäli maaperän pilaantuneisuus tai puun ominaisuudet eivät sitä estäneet. Siirretyt puut oli istutettu noin kymmenen vuoden sisällä, ja niiden kasvualusta oli puhdasta. Hermannin rantatien Kalasataman pään suuret lehmukset kasvoivat niin pilaantuneessa maassa, ettei niiden siirto onnistunut. 

• Kaadettujen puiden runkoja hyödynnettiin eri tavoin. Niillä lisättiin hankealueelle sienille ja kääville sopivaa kelo- ja lahopuuta ja tuotiin luonnollisia pesimis-, viivähdys-, ja ravintopaikkoja hyönteisille, nisäkkäille ja linnuille. Lahopuista tehtiin taidetta, ja niiden avulla luotiin uudenlaista raideympäristöä. Yli jääneet puunrungot annettiin Aalto-yliopiston taidelinjalle kuvanveistomateriaaliksi ja Uusix-verstaalle Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen ensivaiheen kuntouttavaan työtoimintaan.  

• Rakentamismateriaalien päästöissä säästettiin paljon kierrättämällä tuotteet uudelleen. Kierrätetty reunakivi tai katukivi on lähes nollapäästöinen ostettuun kiveen verrattuna. Kierrätetystä hiekoitushiekasta, biohiilestä ja orgaanisesta kompostiaineksesta yhdessä Staran kanssa kehitetty paahderaidekasvualusta säästi rahaa ja loi otolliset olosuhteet merelliseen ja kuumaan ilmastoon sopeutuneille kasvilajeille ja niitä hyödyntäville pölyttäjille. 

• Kierrättämällä säästetään luonnon elinympäristöjä ja eliömonimuotoisuutta niiltä vaikutuksilta, joita ostomateriaalien tuottaminen ja kuljetus aiheuttaisivat.  

Mitä hyötyä kaupunkilaiselle on hankkeessa tehdyistä kestävistä ratkaisuista? 

Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin rakenteiden säilyttäminen ja kierrättäminen, jolloin saatiin luotua uudenlaista ja monimuotoista ratakasvillisuusympäristöä. Tämä lisää alueen vaihtelevuutta, tarjoaa alueella liikkuville mielenkiintoista katsottavaa ja luo luontokokemuksia keskellä tiivistä kaupunkirakennetta. Kierrätysrakenteet ja vehreät kasviratkaisut ovat kestäviä ja vähähoitoisia. Kasvillisuus on ympäri vuoden mielenkiintoista, ja se sitoo sekä pölyä että melua. 

Kasvillisuusalueilla hyödynnetään sadevesiä hulevesipainanteiden ja kastelujärjestelmien avulla. Kun sadevesiä ohjataan kasvillisuuden käyttöön, saadaan varauduttua sään ääri-ilmiöihin, ja erillisestä kastelusta johtuvat kustannukset pienenevät. Kasvillisuusalueet hillitsevät myös lämpösaarekeilmiötä haihdunnan ja varjostuksen avulla.  

Mitä onnistuneeseen kierrättämiseen suuressa rakentamishankkeessa tarvittiin? 

Hankkeessa tunnistettiin ensiksi tärkeimmät rakentamismateriaalit, joiden kierrätysmäärää seurattaisiin ja joiden kierrättämisellä saavutettaisiin suurimmat päästö- ja kustannussäästöt. Kierrättämiselle asetettiin tavoitteeksi 80 prosenttia. Ajantasaista seurantatietoa käytettiin työn ohjaamisessa tavoitteen saavuttamiseksi. Vastuullisuuden osuutta seurattiin päivittäisessä johtamisessa samalla tavalla kuin kustannuksia ja aikataulua, ja kierrätysprosentti seurattujen materiaalien osalta nousi yli 80 prosenttiin. Kierrättäminen edellytti sujuvaa yhteistyötä massakoordinaatioon tarvittavien varastoalueiden saamiseksi tiheässä kaupungissa, ja aikataulujen yhteensovittamista myös muiden rakentamishankkeiden kesken. Varastoalueita oli useita.

Alueelta kaivetut kivet puhdistettiin varastoalueella ja käytettiin uudelleen Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen rakentamisessa. Kun katukivet käytettiin uudelleen, säästettiin luonnonvaroja, rahaa ja hiilipäästöjä. Lavalle pinotut kivet ovat eri kokoisia, ja niissä esiintyy pieniä kolhuja. Uudelleen käytettävien materiaalien hyödyntämiseksi suunniteltiin alueelle epätasaisia kiveysten reunoja, jotka mahdollistavat eri pituisten kivien käyttämisen. Pieniä kiveyksessä olevia muotovirheitä voi myös nähdä raidealueilla. Kierrätetty tuote voi olla kolhiintunut, mutta se on turvallinen ja käyttökelpoinen muutoin. Uudelleen käytettävien tuotteiden ominaisuuksia voi vaalia arvokkaina, ja niillä voi tuoda rouheutta ja eloa katurakenteeseen. 

Lisätietoa hankkeen vastuullisuudesta: Kalasatamasta Pasilaan -hanke – Arvoa rahalle -raportti (pdf)