Helsingin kaupunki selvitti biohiilen käyttömahdollisuuksia
Helsingin kaupunki osallistui kaupunkien biohiilihankkeeseen vuosina 2022-2024. Helsingin kaupunkiorganisaatiossa etsitään keinoja ilmastonmuutokseen hillintään kasvihuonekaasujen päästöjä vähentämällä sekä vahvistamalla ja lisäämällä hiilinieluja.
Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja pyrkii tehostamaan hiilinieluja maantieteellisten rajojensa sisällä.
Helsinki on yksi Bloomberg Philantrophies -säätiön valitsemista seitsemästä eurooppalaisesta ja yhdysvaltalaisesta kaupungista, jotka ovat saaneet tukea biohiilen käytön ja sen tuotannon edistämiseen vuosina 2022–2024.
Helsingin biohiilihanke käynnistyi kesäkuussa 2022, ja vuonna 2023 siinä toteutettiin useita biohiilikokeiluja. Helsingin kumppaneita hankkeessa olivat HSY, Aalto-yliopisto ja VTT.
Biohiilet ovat eloperäisestä aineksesta pyrolyysillä valmistettuja huokoisia, hiilirikkaita materiaaleja, jotka sitovat valmistusmateriaalinsa hiiliyhdisteet kestävään muotoon. Biohiilet hajoavat maassa hyvin hitaasti kestäen satoja, jopa tuhansia vuosia. Biohiilen oma ravinteisuus on yleensä vähäinen, mutta se voi sitoa ravinteita ja muita liukoisia aineita ympäristöstään, ja sitä voidaan ladata ravinteilla. Biohiilellä toivotaan saavutettavan yhtä aikaa sekä maanparannusvaikutuksia että ilmastonmuutosta hillitseviä vaikutuksia sen pitkäaikaisen hiilensidonnan ansiosta. Biohiilien avulla hiili saadaan sidottua maaperään pitkäksi ajaksi, ja ravinteilla ladattuna se toimii pitkäaikaisena ravinteiden lähteenä kasvillisuudelle sekä vähentää kastelukiteiden käytön tarvetta.
Hankkeen biohiilet valmistettiin kaupungissa tuotetuista biomassoista, kuten oksista, järviruo’osta ja niittojätteestä. Biomassat pyrolysoitiin HSY:n pilottilaitoksessa.
Biohiilihankkeessa toteutettiin kymmenen pilottia
Hanke sisälsi kaksi osaa. Ensimmäisessä keskityttiin biohiilen valmistukseen ja käyttökokeiluihin kaupungissa. Toisessa pyrittiin asukkaiden sitouttamiseen, hiilen sitomisen havainnollistamiseen ja asukkaiden osallistamiseen. Lisäksi pyrittiin lisäämään tietoa orgaanisten materiaalien kierrätyksestä.
Kymmenessä pilottikohteessa lisättiin istutettavien tai jo olemassa olevien puiden kasvualustaan biohiiliä. Lisäksi erilaisia biohiiliä lisättiin raitiotieradan kasvualustoihin, perennaistutuksiin, urheilukentälle, uusille ja vanhoille nurmikoille sekä kaupunkiniittyyn. Yksi esimerkki pilottikohteista on Kalasatamassa linjan 13 raitiotiellä. Biohiilihankkeen keskeinen tavoite oli oppia biohiilien käsittelystä, logistiikasta sekä erilaisten biohiilien biologisista ja fysiologisista vaikutuksista viherrakenteissa. Pilottikohteet sijaitsivat eri puolilla Helsinkiä. Seurannassa olevien pilottien tulokset luovat pohjaa tuleville maisemasuunnitteluhankkeille, ja niistä tähän mennessä saatuja oppeja hyödynnetään kaupungin viherrakentamisessa jo nyt. Biohiilen avulla voidaan parantaa kasvullisuutta, hallita kuivuutta, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja puhdistaa hulevesiä. Biohiilikohteiden onnistumisesta saadaan lisätietoa seurannan myötä.
Asukkaiden osallistaminen
Biohiilihankkeessa osallistettiin kuntalaisia ja tuettiin biohiilen käyttöä kaupunkiviljelyssä tarjoamalla asiantuntevaa ohjausta sekä edullisia tai ilmaisia biohiiliä. Biohiiltä jaettiin neljässä kohteessa muun muassa taloyhtiöille, viljelypalstoille ja kattopuutarhoille. Hanke herätti asukkaiden kiinnostusta maaperän ja kasvien kasvuolosuhteiden parantamisen suhteen erityisesti, koska biohiilen lisääminen kasvualustaan helpottaa kasvien päivittäistä hoitoa pidättämällä vettä.
Biohiilen käyttönäkymiä
Biohiilen käyttöä aiotaan jatkaa. Biohiilen käyttöön liittyvät laadulliset ja määrälliset tavoitteet integroidaan kaupungin maisemasuunnitteluun, ja samalla luodaan parhaat tavat hyödyntää erilaisten biohiilien ominaisuuksia. Pilottirakenteiden avulla saadaan tietoa myös biohiilen rinnakkaishyödyistä ja taloudellisista vaikutuksista.
Lisätietoa: