ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa

ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa  -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa viherrakenteen asemaa tiiviisti rakennettujen kaupunkien maankäytön suunnittelussa ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen tueksi. ARVO vastasi tarpeeseen kehittää kansallisesti hyödynnettävä, tietoperusteinen ja käytännön suunnitteluun soveltuva menetelmä, jonka avulla viherrakenteen määrää ja laatua sekä sen tuottamia ekosysteemipalveluita ja monihyötyisiä vaikutuksia – luonnon monimuotoisuutta, ilmastoviisautta ja hyvinvointia – voidaan tunnistaa, arvioida ja vertailla osana päätöksentekoa.

Hankkeen tavoitteet

ARVO-hankkeessa pyrittiin:

• tunnistamaan viherrakenteen nykytilan ja suunnitteluprosessien pullonkauloja,

• kehittämään maankäytön suunnitteluun soveltuvan viherrakenteen arviointi  ja seurantamenetelmä,

• pilotoimaan menetelmää useissa tiiviissä kaupunkiympäristöissä,

• edistämään viherrakenteen kokonaisheikentymättömyyden tarkastelua,

• sekä vahvistamaan osaamista, sitoutumista ja päätöksentekokykyä kaupunkiorganisaatioissa asiantuntijatasolta johtoon ja päättäjiin.

Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmä

Hanke saavutti tavoitteet hyvin. Hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön viherrakennetyökalu eli alueellinen viherkerroin 2025  -menetelmä, joka on paikkatietopohjainen, luontotyyppipohjainen arviointityökalu kaupunkien viherrakenteen tarkasteluun. Menetelmä pohjautui ns. Ruotsin mallin alueelliseen viherkertoimeen, jota uudistettiin luontotyyppipohjaiseksi. Menetelmä tuottaa numeeriset ja vertailtavat teema-arvot luonnon monimuotoisuudelle, ilmastoviisaudelle ja hyvinvointihyödyille, ja se soveltuu erityisesti varhaisen vaiheen osayleiskaava- ja asemakaavaprosesseihin sekä vaihtoehtovertailuun.

Pilotointi 12 kaupungissa

Menetelmää pilotoitiin hankkeen aikana laajasti, yhteensä 12 kaupungissa ja erilaisissa kaupunkirakenteen typologioissa, mikä varmisti sen soveltuvuuden sekä tiiviisiin keskusta alueisiin että väljempiin, muutoksessa oleviin kaupunkialueisiin. Helsingissä laskentaa pilotoitiin neljässä kaupunginosassa: Kalliossa, Pukinmäenrannassa, Kallahdessa sekä Keskisessä Postipuistossa. Pilotointi tuotti konkreettista tietoa viherrakenteen muutoksista, auttoi tunnistamaan monihyötyisimpiä alueita sekä toisaalta myös alueita, joiden suunnitelmia tulisi kehittää sopeutumisen varmistamiseksi. Menetelmä toi viherrakenteen vaikutukset näkyviksi osana kaavaratkaisujen arviointia.

Suosituksia ja tukea päätöksentekoon

ARVO-hankkeessa laadittiin myös kaupunkien viherrakenteen nykytilakatsaus, menetelmän vaikuttavuusarviointi sekä kansalliset suositukset viherrakenteen vahvistamiseksi. Näiden avulla tunnistettiin keskeisiä suunnitteluprosessien kehittämistarpeita ja esitettiin keinoja menetelmän sijoittumiseksi osaksi normaalia maankäytön suunnittelua ja päätöksentekoa. Työkalun omistajuutta ja jatkokäyttöä tarkasteltiin, ja hankkeen aikana luotiin edellytyksiä menetelmän juurtumiselle kaupunkien omaan toimintaan.

Osaamisen ja sitoutumisen vahvistaminen toteutui suunnitellusti laajana sidosryhmä-  ja koulutustyönä. Hankkeen aikana järjestettiin koulutuksia suunnittelijoille, useita sidosryhmätilaisuuksia sekä johdolle ja päättäjille suunnattuja iltakouluja.

Hyötyjä myös hankkeen jälkeen

Rakennetun ympäristön luontotyyppiluokitusta ja niiden ekologisen tilan arvioinnin kriteereitä voidaan hyödyntää alueellisen viherkertoimen laskemisen lisäksi myös kokonaisheikentymättömyystarkasteluissa sekä hoitokäytäntöjen kehittämisessä.

Loppujulkaisu koosti kattavasti yhteen menetelmän hyödyntämisen ja laskennan ohjeistuksen.

Helsinki jatkaa hankkeen päätyttyä alueellisen viherkertoimen pilotointia.

Tulokset käyttöön kaupungeissa ja yrityksissä

ARVO-hankkeen tulokset jalkautuivat nopeasti suunnitteluhankkeiden, suunnittelukonsulttien sekä luontokartoitusten tarjoajien käyttöön. Hankeen seurauksena syntyi uutta liiketoimintaa esimerkiksi rakennetun ympäristön luontoselvitysten laatimisen sekä alueellisen viherkertoimen laskennan muodossa. Tuloksia myös sovellettiin uusin tavoin. Tiedon jakaminen jatkuu Alueellinen viherkerroin – kaupunkien yhteistyöalusta -verkostossa, johon menetelmästä kiinnostuneet suomalaiset kaupungit, kunnat ja yritykset voivat liittyä.

ARVO-hanke loi tietoperusteisen, vertailtavan ja yleisesti hyödynnettävän menetelmän, joka tukee kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon monimuotoisuuden vahvistamista ja asukkaiden hyvinvointia. Hanke vahvisti viherrakenteen asemaa osana maankäytön suunnittelua ja loi pysyviä edellytyksiä kaupunkien sopeutumiskyvyn kehittämiselle myös hankekauden jälkeen.

ARVO-hanke

Toimintavuodet
10/2023 – 12/2025

Vastuuhenkilö
Projektipäällikkö
Maija Bergström
etunimi.sukunimi@hel.fi
09 310 526 67

Rahoittajat
Hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella (70%), rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto.