Sopeutumistoimet-testi

Helsingissä ilmastonmuutokseen sopeutumista tehdään erityisesti neljällä osa-alueella, joita ovat

• rankkasateisiin varautuminen
• merivesitulviin varautuminen
• viherrakenteen vahvistaminen
• luonnonmukainen hulevesien hallinta

Rankkasateisiin varautuminen

1. Helsingissä on työn alla kantakaupungin hulevesitulvariskien selvittäminen erilaisille tulevaisuuden rankkasadeskenaarioille. Työssä tarkastellaan tulvivien alueiden lisäksi myös tulvista aiheutuvia potentiaalisia vahinkokustannuksia ja -vastuita. Työ valmistuu keväällä 2024.​

2. Seuraavassa vaiheessa määritetyille tulvatilanteille haetaan ratkaisuja ensisijaisesti käyttämällä luonnonmukaisia menetelmiä, jotka perustuvat viherrakenteen lisäämiseen (2024).​

3. Kolmas vaihe työssä on määrittää Helsingille varautumisen taso peilaten vahinko- ja ratkaisukustannusten suhteeseen erilaisissa rankkasadeskenaarioissa (2024-2025).​

4. Jatkotyönä koko Helsingin rankkasateisiin varautumisen vahvistamisessa on myös yhteistyössä HSY:n kanssa laadinnassa hydrologinen malli, joka käsittää sekä seka- ja hulevesiviemäriverkoston että avouomat ja ojat, joissa vesi kulkee. Tämän työn perusteella pystytään määrittämään kaupunginlaajuisesti tulva-alttiit alueet ja laatimaan näille varautumisen ratkaisuja ensisijaisesti luonnonmukaisin keinoin.

Merivesitulviin varautuminen

Helsingissä maankohoamisen aiheuttama merenpinnan lasku on pysähtynyt ja jatkossa merenpinta nousee myös Helsingin rannikkoalueella. Merenpinnan nousun suuruus riippuu valtamerien pinnan noususta mutta maankohoaminen kuitenkin vaimentaa pinnan nousua. Keskimääräisen skenaarion mukaan Helsingin kohdalla merenpinnan arvioidaan nousevan n. 30-40 cm tämän vuosisadan loppuun mennessä. Merenpinnan nousu ei pääty tähän, vaan maapallon lämpenemisen vuoksi merenpinta nousee ainakin satoja vuosia.​

Helsingin uusien alueiden alin rakentamiskorkeus on vähintään 2,80 metriä merenpinnan yläpuolella ja se määräytyy tulvakorkeuden mukaan. Lisäksi huomioidaan aaltoilun vaikutus eri alueilla. Käytössä on Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla (2020) ohje.​

Helsingissä on selvitetty merenpinnan nousua ja siihen varautumista. Helsingin tulvastrategiaan (2010) koottiin tulvasuojelutoimia, joita on toteutettu tulvaherkkien alueiden suojaamiseksi. Helsinki-Espoo rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma (2021) esittää tavoitteet maritulville varautumiseen. Konkreettiset tekniset ratkaisut yksittäisille kohteille tulee kaupungin suunnitella ja toteuttaa. ​

Kaupungin tulvaryhmä on koottu ja se aloitti työnsä kesäkuussa 2023. Tulvaryhmä koordinoi kaupungin tulvasuojelua ja varautuu tulvahallintaan. Tulvatilanteessa pelastuslaitos johtaa toimintaa

Viherrakenteen vahvistaminen

Paras tapa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen on viherrakenteen lisääminen.

Viherrakenteen ainutlaatuinen piirre on sen kyky tuottaa useita ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia sivuhyötyjä ja samalla parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kaikella viherrakenteella on vaikutusta mutta erityisesti isot puut imevät ja haihduttavat vettä isoja määriä vettä mikä auttaa tulvansuojelussa sekä sitoo lämpöä ja viilentää ilmaa.​
​
Tonteille vihertehokkuutta​

Tonttikohtainen viherkerroin on asemakaavoitukselle ja pihasuunnittelijoille tarkoitettu työkalu, jolla varmistetaan vihertehokkuustaso yksityisillä kerrostalotonteilla. Vuodesta 2020 viherkertoimen käyttöä on lähtökohtaisesti edellytetty sisällytettäväksi kaikkiin uusiin asemakaavoihin. Tämä tarkoittaa, että kaavojen perusteella tehtävän rakentamisen yhteydessä laadittavien pihasuunnitelmien tulee saavuttaa viherkertoimen tavoitetaso, jotta voidaan hakea rakennuslupaa. Tavoitetaso saavutetaan lisäämällä riittävästi erilaisia viherrakenteita pihasuunnitelmaan. Tonttikohtaista viherkerrointa päivitetään tällä hetkellä painottumaan ensisijaisesti ohjaamaan viherrakennetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden tukemiseen.​

Rakennusjärjestys​

Uudessa toukokuussa 2023 hyväksytyssä rakennusjärjestyksenä on kirjaus tonttikohtaisen viherkertoimen tavoitetason saavuttamisesta kaikessa tonttirakentamisessa (kuitenkin pois lukien rivi- ja omakotitaloalueet). Tämä tarkoittaa, että myös jo aikaisemmin hyväksyttyjen asemakaavojen perusteella tehtävän rakentamisen pihasuunnitelmien tulee saavuttaa viherkertoimen tavoitetaso vaikka siitä ei olisi määräystä asemakaavassa. Tämä määräys varmistaa sen, että kaikkien asemakaavojen perusteella tehtävän tonttirakentamisen tulee saavuttaa viherkertoimen tavoitetaso ja sen edellyttämä vihertehokkuus. ​

Luonnonmukainen hulevesien hallinta​

Luonnonmukainen hulevesien hallinta, eli sadeveden imeyttäminen ja viivyttäminen viherrakenteeseen sen syntypaikalla on rankkasadetulvien ehkäisyn kannalta välttämätöntä.​

Viherrakenteeseen lukeutuvat kaikki erilaiset pienemmät ja isommat viheralueet esim. istutukset, painanteet, kosteikot, sadepuutarhat, metsäiset alueet ja niityt. Kaikki vihreä, ja erityisesti puut imevät vettä ja viilentävät haihduttamisen kautta ilmaa. Viherrakenteella on monia hyötyjä; ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen lisäksi, viherrakenne myös tarjoaa virkistysmahdollisuuksia, parantaa mikroilmastoa, tukee monimuotoisuutta ja lisää viihtyisyyttä.
Viherrakenne pystyy myös puhdistamaan hulevettä suodattamalla siitä epäpuhtauksia. ​

Helsinkiin on rakennettu sekä yleisille, että yksityisille alueille erilaisia luonnonmukaisia hulevesien hallintajärjestelmiä. Tässä esitetään esimerkkinä kaksi niistä, Maunulanpuiston hiekkasuodatusratkaisu ja Metsälän biohiilisuodatusalue, jotka molemmat hallitsevat hulevettä sekä määrällisesti, että laadullisesti.